BLOGI, JOKA KERTOO 16-VUOTIAAN TYTÖN VAIHTO-OPPILASVUODESTA SAKSASSA. KERROTTAVAA TULEE VARMASTI MONISTA ERI KOKEMUKSISTA, KUTEN HAASTEISTA JA ONNISTUMISISTA SEKÄ TUNTEISTA JA NORMAALISTA ARJESTA VIERAASSA KULTTUURISSA.



maanantai 15. maaliskuuta 2010

Tästä se lähtee.

Hui. Sain YFU:lta kirjeen, jossa kustuttiin valmennusleirille 22.-23.5.2010. Se järjestetään Virroilla, eli jossain Tampereen tienoilla.. :D
Ihan mukavaa päästä jakamaan omia tuntemuksia muiden tulevien vaihtareitten kanssa.
Isäntäperheestä en saanut titoa, mutta kuulema toukokuun loppuun mennessä noin puolella YFU:n vaihtareista on jo oma perhe tiedossa.


Anni

sunnuntai 14. maaliskuuta 2010

Tulevaa odotellen.

Elikkäs. Olen lähdössä ensi syksynä vaihto-oppilaaksi Saksaan. Kaupungista tai perheesä jonne minut sijoitetaan ei ole vielä tietoa, mutta alustava lähtöpäivä on tiedossa, mikä on 2.8.

Kaikki alkoi siitä, kun opon tunnilla puhuttiin jatko-opinnoista ja minnepäin olisi peruskoulun jälkeen jatkamassa. Samalla hän mainitsi vaihto-oppilasvuosista, jotka olisivat jo mahdollisia meidänikäisille. Olin kiinnostunut asiasta, mutta ajattelin, ettei se olisi mahdollista, koska nuo vuodethan eivät ihan ilmaisia ole.. Kun jatkoimme keskustelua aiheesta, opo kertoi, että eri järjestöiltä pystyy hakemaan stipendejä vaihtovuotta varten, jos ei omalla perheellä olisi muuten matkaan varaa. Kun pääsin illalla kotiin, heitin äidille varovasti, puoliksi vitsillä, että voinko laittaa hakemukset tällaiseen stipendihommaan. Yllätyksekseni äiti kiinnostuikin, eikä heti tyrmännyt ajatustani. Siitä se ajatus sitten lähti..

Hain YFU:n kautta kokovuosi stipendiä. Sitä en kuitenkaan saanut, ja ajattelin jo koko homman kuivuneen kasaan. Sitten saimmekin soiton kyseiseltä järjestöltä, jossa he ehdottivat meitä hakemaan pienempiä stipendejä. Sitten sainkin 3000 euroa, eli noin puolet koko vuoden hinnasta. Jonkun verran pitäisi silti maksaa omasta pussista, joten nyt onkin kova kesätyöhaku päällä. :D

Vielä en oiein ole itsekkään käsittänyt mitä on tulossa. Olen kuitenkin iloinen, ja odotan innolla matkaaa, tottakai. Ja huomaa että on alkanut kiinnittää enemmän huomiota omaan kielitaitoon, ja yritän aina painaa kuulemani uuden sanan mieleen. Myös tuliaisia on mietitty paljon: mämmiä, salmiakkia, ruisleipää.. :D Hain Saksaan, koska aloitin kielen opiskelun jo 5lk. Saksa on myös suhkot lähellä suomea, ja tuntuu jotenkin turvalliselta.

Lisää informaatiota tulossa, ja jos ei vielä tietoa, niin tuntemuksia varmasti ainakin..

Anni