BLOGI, JOKA KERTOO 16-VUOTIAAN TYTÖN VAIHTO-OPPILASVUODESTA SAKSASSA. KERROTTAVAA TULEE VARMASTI MONISTA ERI KOKEMUKSISTA, KUTEN HAASTEISTA JA ONNISTUMISISTA SEKÄ TUNTEISTA JA NORMAALISTA ARJESTA VIERAASSA KULTTUURISSA.



tiistai 21. joulukuuta 2010

Joulua odotellessa, osa 2


Adventtikranssi, jossa kaikki neljä adventtikynttilää. Löytyy ainakin Berliinissä joka kodin joulukoristevalikoimasta.

Kolme yötä jouluun on.. Herran jumala miten se on jo lähellä! En osaa jotenkaan yhtään kuvitella! Tai kun vastahan oli elokuu, ja itku kurkussa ikävissäni mietin, että ei se joulu ikinä tuu, ei aika kulu! Sitten marraskuun koittaessa harkihin jo joululahjojen ostoa, mutta päädyin sitten siihen tulokseen, että on liian aikasta ryhtyä moiseen hommaan.. Ja niinkun joka vuos, miulle tuli lopulta kiire lahjaostosten kanssa, ja veikkaan, ettei yksikään paketti mikä on suomeen lähtenyt, tule ajallaan määränpäähänsä. (Ja nekin mitä sain ajoissa lähetettyä tuli viikon päästä takasin, kun en ollu tarpeeks postimerkkejä liimaillu.)

Mitäs tässä joulukuussa onkaan siis kerennyt tapahtumaan.. Saksalaisia joulukeksejä on tullut leivottua ihan mielinmäärin: varsinkin perinteisiä kanelitähtiä ja murotaikinapipareita.



Jouluostosten myötä onkin tultu juostua noilla joulumarkkinoilla ihan väsymykseen asti. Berliinin 60:stä joulumarkkinavaihtoehdosta löytyy kyllä jokaiseen makuun mieleinen! Itse olen jo käynyt noista kuudessa. Tässä niistä muutama..


Reinickendorfin joulumarkkinat kirkon pihassa. Ihanan lähellä, pieni alue, ja lämmin tunnelma!


Skandinaaviset joulumarkkinat, ja kuten kuvasta näkyy, SUOMALAISIA erikoisuuksiakin oli saatavilla! (Huvitti kyllä, kun glöginmyyjä tajus, että tuun suomesta, piti sen äkkiä rueta selittelemään, että ei ne joulupiparit oikeesti suomesta oo, vaan hää oli käyny eilen ne IKEAsta hakemassa.. Maistuuvat kuulemma melkein samalta :D )


Markkinat Scharlottenburgin linnalla. Puhutaan, että tuolla on koko kaupungin kauneimmat joulumarkkinat, mikä kyllä tosissaan pitää paikkansa!


Miusta saksan joulumarkkinat on aina nii hellyyttäviä niitten jouluvalojen määrällä ja karuselleillä ja vohveleitten makealla tuoksulla. Ihanku olis jossain satumaassa.


CITY-joulumarkkinat

Satumaasta puheenollen.. siltä tää koko kaupunki kyllä näin joulun aikaan näyttää! Keskusta pursuaa jouluvaloista ja koristeista ja joulupukeista ja joulukuusista! (ja niistä joululahjoja ostelevista ihmisistä puhumattakaan.. joita voisi kyllä olla vähän vähemmän!)


Jouluvaloin koristeltu KaDeWe.


Berliinin keskustaa. Valoja siellä täällä, kaunista! Ja kerrostalotkin on ihanan näkösiä, kun niin monesta ikkunasta loistaa jouluvalot pihalle.

Samaan aikaan kun siellä Suomen puolella juhlistettiin Suomen itsenäistymispäivää ja kateltiin linnanjuhlia, oli täällä Nikolaus-päivä. Nikolaus oli joskus muinoin herra, joka antoi köyhille lapsille lahjaksi mm. karkkia ja muuta ruokaa, jonka lapset löysivät aamulla kengistään. Niinpä tänne on jäänyt tavaksi puhdistaa joulukuun viidentenä iltana kengät Nikolausta varten. Niin tehtiin myös tässä perheessä ja aamulla kengät oli pullollaan mm. suklaata ja karkkeja sekä myös pieniä yllätyksiä, kuten huivi, lahjakortti, kirja.. Lapset täällä mielissään, kun joulukuussa saa kahtena päivänä lahjoja! ;) Mitenköhän on aikuisten laita.. :D hihi



Mikä muu kuuluisikaan joulun valmisteluun sen paremmin, kuin joulukuusen haku! Täällä sen pystyy ostamaan ihan valmiiksi hakattuna/pakattuna, Tanskasta lennätettynä, taikka sitten mennä joulukuusimessuille ja hakata mieleisensä puun itse talteen (maksua vastaan tietenkin). Myö käytettiin tuota viimeistä vaihtoehtoa. Tunnin verran aidatussa metsässä tallusteltua löydettiin lopulta jokaista perheenjäsentä miellyttävä yksilö.


Itsekkin ilmaisin mielipiteeni, mutta ihme kyllä toiveitani ei tahdottu toteuttaa. Olohuoneen katto ottaa kuulemma vastaan?

Kuusi pääsee koristeltavaksi 24. päivä, niinku kotona Suomessakin. Täällä ei kuulemma kuitenkaan tule pukki käymään, vaan lahjat löytyy iltapäivällä kuusen alta.

Eurooppa on joutunut kärsimään paljon runsaasta lumentulosta tässä viimeaikoina. Berliini ei ole poikkeus, täälläkin kärsitään pienestä kaaoksesta. (Ite kyllä nautin kovasti, lumesta tulee niin kotonen olo!) Toisaalta oon vähän huvittunu, tai kun miten lumesta voi tulla niin paljon ongelmia? Niinno tottakai, täällähän ei olla näin runsaisiin lukemiin totuttuja, joten aura-autoja ja muita häkkyröitä löytyy täältä paljon vähemmän. Ymmärrettävää. Ja onhan niitä ongelmia lumen myötä varmasti Helsingissäkin! Kuitenkin hymy nous pakosti huulille alkutalvesta, kun pakkasta oli -3 ja lehden otsikko oli: '' talvi jatkuu, kaaos myös!''.

Toisaalta kyllähän sen älyn käyttökin ihan sallittua ois.. Kattelin tässä yks päivä, kun naapurit harjaili/lapioi lumia pois omilta etupihoilta (kasvit kun ei tykkää jos on niin paljon lunta kukkapenkissä). Ja kun sitä tilaa rivitalojen etupihalla ei ihan riittävästi tuolle lumimäärälle ole, työntivät he kaiken lumen keskelle autotietä. Sitten ihmetellään/kirotaan miten sillä autolla on vaikee ajella, kun keskellä tietä kauhee lumivuori.. :D:D Voisin tietysti vihjasta, että meilläpäin ne penkat kasataan tien reunoille, mikä helpottaa huomattavasti auton hallintaa ajettaessa. Tjaah. :D

Sitten kun näin vihdoin aura-auton, ei sillä ollukkaan nokassa aura, vaan semmonen pyörivä harja, vähän niinkun auton pesulassa. (sellaset oikeet aura-autot ajelee vissiin vaan noilla isoilla teillä) Voitte sitten kuvitella, kun semmonen jyllää sen tien vaan yhen kerran läpi ja lähtee sitten muualle. Yhen kerran jälkeen se lumi on vaan möyräytetty kerran ympäri, eli on semmonen kuohkee ja upottava sohjomössö. :D ja sitten siihen kun autolla työntää.. Nojaa, ehken kommentoi asiaa, kun en sillä autolla täällä ajele.

Osataan täällä tietysti sitä lunta nyt hyväksikin käyttää, kun sitä kerta on. Käytiin nimittäin kelkkailemassa! :)



Ja mikä parasta, olin siellä miun molempien isäntäperheitten kanssa! Nautin kovasti kun sain viettää oikeesti YHTEISTÄ aikaa perheitteni kanssa. :) Naurettiin muuten, kun miulle kerrottiin, että tuon mäen lähialueella asuu 25 tuhatta ihmistä. (Siellä oli vaan semmonen läntti täynnä isoja kerrostaloja. ) Ja sitten muistutin, että eihän siellä savonlinnassakaan asu kun se 30 tuhatta... alue on vaan himpun verran isompi :D

Oon jotenkin tosi helpottunu siitä, ettei ikävä oo joulun lähestyessä kasvanu niinkun pelkäsin. Oon nyt vaan nähny enemmän unia suomesta mitä yleensä. Monissa unien tapahtumissa lensin takasin suomeen, mutta jostain kumman syystä, en tykänny siitä yhtään! Siis minuu vaivas koko sen unen ajan, että nyt jäi sitä ja tätä vielä tekemättä, haluun takasin! Oon nyt viimeistää sisäistäny kokonaan tän miun vaihdon. Siis tottakai miulla on vielä ikävä, mutta osaan siirtää sen nyt jonnekkin nurkkaan piiloon (ja hakea sen helposti tarvittaessa esille) ajattelemalla, että kohtahan mie kuitenkin takasin lennän! Ja mie oon niin innoissani kaikesta mitä miulla on vielä eessä, oon ihan tehny listaa mm. paikoista, joissa haluun vielä käydä.

Mietiskelin tuossa yks päviä miun pelkoja, mitä miulla suomessa oli ennen lähtöä. Yks oli esim. pelko siitä, että jään jostain paitsi, tai että tulee kauhee ikävä kun kuulen että kaikki miun kaverit tai sukulaiset on yhessä jossain, vaikka synttäripippaloissa tai muuta. Ja että kun tuun takasin oon ihan ulkona kaikesta. Ja niinhän mie tuun vähän olemaankin! Mutta nyt nauran miun ajatukselle ääneen! :D Tai kun miulla on tasan muuta ajateltavaa, mitä muitten tekemiset suomessa. Siis en millään pahalla tätä tarkota, sehän on van hyvä juttu, että osaan ajatella ja tehä muita juttuja. Sitäpaitsi kun oon vuoden poissa, haluun, että miulla on myös semmonen tunne, että oon jääny jostain välistä ja ollu oikeesti sen vuoden POISSA! Koska ois varmaan aika pahasti joku pieleen menny, jos tietäisin koko ajan kaiken mitä suomessa tapahtuu! Ja muistan, että tää oli monen muunkin vaihtarin huoli, joten niille tuleville sitten tiedoksi, että ei huolta, niitä pirskeitä kun tulee ja menee! :P

Joskus muuten saattaa varmaan tulla 'yksinäinen' olo suomessa, kun kerron aina miun vaihtovuoden jutuista yksin. Tarkotan siis, ettei kukaan oo miun kanssa sitten suomessa muistelemassa kaikkia juttuja mitä täällä on tapahtunu. Tai se tulee ainakin olemaan taas jotain uutta johon pitää sitten totutella. :)

Tässä tämmönen sekamelska blogipostaus, jossa kaikki tapahtumat yhdellä kertaa.. :D
Jouluaatosta tulee sitten vielä yksin oma blogiteksti..

So bis dann!

maanantai 13. joulukuuta 2010

Suomalainen.. vai sittenkin ihan saksalainen sauna?

Uudessa perheessä on lähtenyt tosi hyvin arki liikkeelle. Tällä hetkellä pientä stressiä joulujutuista, mutta niinhän se aina tuppaa joulukuussa olemaan.. :)

Nyt en ehi hirveesti henkeviä kirjottelemaan, tuo englannin kirjotelmakin kun tuossa vieressä odottaa.. Mutta uuden uudesta elämyksestä on pakko päästä tänne heti raportoimaan kun kaikki on vielä tuoreessa muistissa, kävin nimittäin täällä ''SUOMALAISESSA SAUNASSA''.

Kyseinen elämysmatkailukohde löytyy siis tästä ihan parin kadun päästä, normaalista uimahallisa. Perus juttuja täkäläisessä kylpemiskulttuurissa: Uimahalliin meneminen maksaa paljon! (aikuinen 15 e). Niinpä silloin kun kylvetään, niin se ei ihan tunnissa ohi ole.. Naiset ja miehet ovat niin uimassa kuin saunassa, suihkussa ja pukuhuonetiloissa sekoitettuna. Täällä ollaan niin suihkussa, saunassa kuin UIMASSA ALASTI. Kaikki siis käppäilee ympäri uimahallia porealtaasta toiseen alasti.

Myö sitten kuitenkin päätettiin mennä kylpemään ihan naisten päivänä, niinkun olin gast-äidille toiveeni esittänyt. Tuntu muuten tosi oudota mennä esim. suihkuun, kun miulla oli semmosen läpsikäs kengät jalassa. Mie usein unohtelinki ne aina jonnekkin päin uimahallia. (kengät siis jalkasienien ja muitten ihanuuksien ehkäisemisen takia) Sitten päästiin jo altaitten ja saunojen puolelle. Saunan oven yläpuolella oli kyltti ''suomalainen sauna, 85 astetta'' Mentiin sisään ja istahettiin lauteille. Eka eroavaisuus minkä huomasin, oli lauteitten sijainti. Ne oli jotenki hirmu matalalla! Tai kun kotonahan lauteet menee aina tosi ylös asti, että korkeimmilla lauteilla voit vaan istua, koska katto ottaa muuten vastaan. Nojaa, istahin mukavasti ja aloin nauttimaan lämmöstä.

Neljä kuukautta ilman saunaa, ja VIHDOIN. Kohta ilma alko jotenki tuntumaan tosi kuivalta ja aloin sitten tietysti ettimään sitä vesiämpäriä kauhan kera. Huppista, täälläkun vettä saa heittaa kiukaaalle vain tietty henkilökunnan jäsen! Ja vielä vaan tasatunnein! Se kun on tietysti niin vaarallista hommaa se.. Onneks meillä kävi tuuri ja kello näytti just sen verran, että kohta pitäs jonkun tulla. Sitten yhtäkiä ovi pölähti auki ja sisälle asteli semmone viiksekäs MIES. :D Että ''SCHÖNEN GUTEN TAG'' pärähti vaan ilosesti. Oli miulla varmaan ilme aikamoinen..

No jaa, enimmikseen minuu vaan vähän huvitti, enkä oikee tienny että mites sitä nyt pitäis oikeen olla. Kohta alko kumminkii hymy yltymään nauruks, kun se mies kohotti pyyhkeen ilmaan ja alko pyörittämään sitä ku jotakin helikopterin ropelia. Piti kato raikasta ilmaa saunaan saaha. Sitten ku se vihdoin uskaltautu innostumaan ja heitti vettä kiukaalle, niin ilokseni löylyveteen oli lurautettu sitten ihan reilusti eukalyptusta, tai jotain muuta vastaavaa, mikä kirveli ihan silmissä asti.

Oli siellä sitten onneks kuumempikin sauna, mutta sielläkään ei sitä löylyä heittää saaanut.. Porealtaassakin istuskeltiin, mutta jotenkin se tietoisuus, ettei kenelläkään ollu uikkareita päällä.. En jotenkaan osannu rentoutuu. Ja niinku tätikin tuossa totesi, että löytyyköhän niitä sattumia sieltä altaasta sitten useemmin, kun ei oo uikkarit niitä kiinni ottamassa... IIIYYÄÄ, en haluu ajatella:D

Siis tervetuloa rentoutumaan, uimahalli Paracelsus-bad, Berliini!

Ps. joulusta paljon juttua myöhemmin.. (: