Joulu- ja Uudenvuodenaatto.

Joulutivoli Alexanderplatzilla^

Nyt ne juhlapyhät ois sitten ohi. Oikeestaan ihan hyvä vaan, niin tulee edes vähän stressiltä vältyttyä..

Jouluaattohan alkoi siis leppoisasti kuusen koristelulla. Olo oli jotenki outo. Olin tosi ilonen, että saan vihdoin avata kaikki suomesta tulleet paketit, mutta toisaalta... en ollut yhtään joulu tunnelmissa.







Koristelun jälkeen meni kaikki laittautumaan parhaimmilleen ja odottelemaan ruokailua. Kun kaikki oli valmista, piti meidän ( siis lapsien) odottaa olohuonenn oven takana, kun gast-vanhemmat sekä -isovanhemmat asettelivat paketteja olkkarin pöydälle ja lattialle. Sitten kun päästiin sisälle, ei saatu käydä heti pakettien kimppuun, vaan juotiin ensin kahvit ja syötiin joulukakkua. Sen jälkeen alettiin heittämään noppaa, ja kuka sai luvun 6 tai 1 sai avata yhden oman paketin. (jostain aikaa tuo kuitenkin unohtu, ja kaikki avas paketteja arpakuution numeroista huolimatta..)



Suomesta tulleista paketeista sain 2 kg 200g suklaata ja monet parit villasukkia ja salmiakit siihen päälle tietysti. Itkin ja nauroin yhtä aikaa, tunteet oli kyllä semmosta sekamelskaa. Siskojen piirustukset ja ystävien kirjeet kruunas vielä kaiken.

Pakettejen repimistuokion jälkeen istahdettiin pöydän ääreen jouluaterialle. Tarjolla oli perus saksalaista jouluruokaa, eli..


..hanhea..


.. Klöse- perunoita (=eli niinku periunoita, jotka on tehty semmosesta perunamuussimassasta)


.. ja mitäs muutakaan kun kaalia! Oli punakaalta ja viherkaalta ja ruusukaalta ja..

Olin huvittunu kun kuulin, että normaali Berliiniläinen jouluruokahan on makkaraa ja perunasalaattia. Se johtuu siitä, kun aiemmin saatto perheen äiti olla vielä jouluaattonakin töissä, joten sillä ei ollu aikaa seistä koko päivää keittiössä kunnon jouluruokaa valmistelemassa. Makkarat vaan uuniin ja valmista tuli! Isommat jouluruoat syötiin sitten aina vasta 25. päivä.

Sitten syötiin tietysti vielä jälkiruokaa. En oo ihan varma mitä se oli.. :D jotain vanukasta, minkä päälle tehtiin semmonen sokerikuori, joka poltettiin semmosella tulijutulla.. Kuva kerto varmaan enemmän. :D



Ruokailun jälkeen istuskeltiin vielä tovi sohvalla ja nautiskeltiin uusista paketeista jonka jälkeen mentiin kirkkoon joulujumalanpalvelusta kuulemaan.

Aatto meni siis tosi nopeesti ohi!

Ennen uuttavuotta kerettiin pyörähtää museossa..




..joulusirkuksessa..



..ja vierailemaan monen tuttavan luona. Uudenvuoden aatto menikin sitten jotenkin huonommissa tunnelmissa, mitä joulu. Luultavasti kaikki se ikävänpelko oli pakkautunut ja tunteenpurkaukset tuli sitten sopivasti uutena vuotena ulos. Olin ulkona kavereitten kanssa, juteltiin ja oli ihan mukavaa. Joku kuitenki paino koko ajan takaraivossa.

Mukavaks muistoks jää kuitenkin ainakin se, kun kello tuli 00:00

Koko päivän oli tietysti kuulunu rakettejen pauketta sieltä sun täältä, mutta kun keskiyö koitti, alko semmonen jytinä, ettei voinu enää puhuu muitten kanssa. Ei yksinkertasesti vaan kuullu mitä muut sano.

Sitten rupesin seuraamaan kelloo..

00:15 - ''okei.. no eiköhän tää pauke kohta lopu..''

00:30 - ''ei huvita enää.. mut jaa, enpä viitti valittaa..''

00:45 - '' Voitasko hei pliis tehä jo jotain muuta? ''

Pauke ei tosiaankaa loppunu vielä tuohonkaan, vielä kahen aikaan yölläkin kuulu paukuntaa jostain kadunkulmalta. Ei tietenkään niin vahvasti, niinku tuntii aikasemmin, mutta silti. Kun suomessa on aina se meininki, että

A. on -30 astetta, ei ketään huvita niin pitkään ulkona näppejänsä jäädyttää
B. ostetaan sitten ne seittemän rakettia
C. PAMPAMPAM ammutaan ne 15 minuutissa taivaan tuulin ja se riittää.

Hehe, tästä tuli nyt tämmönen tylsä raportointi blogiteksti, mutta njaa, ens kerralla sitten paremmin.. :D