Odottavan aika on pitkä..

.. mutta sitä jaksaa paremmin kun on mitä odottaa.

Jo 9 kuukautta takana - enää 2 edessä.

Eilen oli taas yks vaihtaritapaaminen. Naurettiin, juteltiin. Kaikki on onnellisia. Kaikki on vihdoin saaneet rakennettua jonkinlaisen ihmissuhdeverkoston ympärilleen koulukavereista, perheestä, muista vaihtareista koostuen. Kaikki on oppineet tuntemaan Berliinin (niin hyvin kun vaan yhdessä vuodessa kerkeää). Berliinistä on tullu meille kaikille koti - just kun pitää rueta pakkaamaan laukkuja.

En saanu yhtenä iltana unta ja rupesin miettimään kuluneita yhdeksää kuukautta ja myös ihan sitä aikaa, kun olin vielä suomessa, kun olin vasta päättäny lähtee vaihtariks. Yhtäkkiä miun päähän vaan pälkähti kysymys, että miten hitossa mie oikeesti uskalsin? En ruennu epäröimään, vaikka miun paras kaveri rupes heti kyynelehtimaan ikävää kuullessaan miun ideasta, ja kun olin hettämässä hakupapereita postilaatikkoon ja äiti kysy >> Ootko nyt Anni ihan varma..? Mieti nyt, sie jos saatkin sen stipendin, ja oikeesti lähet..?<< tokasin vaan rennosti >> no sitten mie lähen<<. Ja sekin, että täällä paskan päivän sattuessa en siltikkään oo vielä kertaakaan pakannut matkalaukkuja kasaan. En haluu kuulostaa mitenkään itserakkaalta, mutta kyllä mie oon ihan hemmetin ylpee siitä että lähin - niinku saapi kaikki muutkin vaihtarit itestään olla! Unohtamatta tietysti sitä, että oon myös tosi kiitollinen kaikkien tuesta ja kannustuksesta! ♥

---------------------------------------------

.. No voi hitsin pimpulat, täähän kuulostaa jo ihan joltain jäähyväis kirjeeltä! =D..

.. vähän niinkun eilen junassa vaihtareitten kanssa kun juteltiin samasta aiheesta - ja päädyttiin palakurkussa tunnustamaan, miten tärkeitä meistä kaikista on toisillemme tullu.. En haluu ees ajatella mitä meidän loppuseminaarista tulee.. :D

--------------------------------------------

Miks lähin vaihtoon?

Halusin oppia puhumaan saksaa? - joo
Halusin oppia tuntemaan saksaa, sen kaupunkeja ja kulttuuria? - joo
uusia kokemuksia? - joo

Noin mie aina vaihtovuoden alussa vastailin. Nyt oon tietysti edelleen samaa mieltä, mutta noita kriteereitä on tullu ehkä vielä pari lisää.. ja miks nyt, miks ei vaikka parin vuoden päästä ku oisin vanhempi ja viisaampi? Miks nyt kun kotona tapahtuu suuria muutoksia? Oisin joka tapauksessa päässy uuteen kouluun ja oppinu tuntemaan uusia ihmisiä?

Taisin lähtee ettimään jotain.. itteeni? esim. Ysillä en ollu ihan 100% varma haluunko nyt sinne taideluokioon vai lyskalle.. tai ehkä artemiaan..? Nyt miulla on jotenki paljon vahvemmat mielipiteet tai ainakin tiiän paljon paremmin mikä on miulle tärkeetä ja mitä arvostan. Ainut mikä minuu vähän ennen lähtöä pelotti/inhotti, oli kotona tapahtuvat muutokset. Olin kyllä varma että haluun vaihtoon, mutta en ollu tosiaankaa varma halusinko sitä nyt ysin jälkeen kun kaikki oli muutenki yhtä kaaosta. Nyt oon kuitenkin sitä mieltä, että lähin just erittäin hyvänä ajankohtana. Jos oisin jääny odottamaan jotain parempaa aikaa, ei ois varmaan tullu ikinä ees lähettyy. Koska mikä sitten ois ollu se hyvä(/huono) elämäntilanne? Ei sellasta oo olemassakaan.

Ja joo, Savonlinnassa on asia jos toinenki muuttunu tän vuoden aikana: on tullut entiselle jalkapallokentälle k-kauppaa ja s-markettia ja rakennettu siltaa ja ties mitä, ja kaveripiirit.. ne jos mitkä on muuttunu.. ja takasin tullessa saankin levitellä miun tavaroita yhden kodin sijasta kahteen eri kotiin. (Lista varmaan kasvaa kun pääsen tarkastelemaan asioita ihan livenä..). Mutta ei minuu kyllä kotiintuleminen pelota, päin vastoin, oon ihan ilonen että meijjän pikkupiireissäkin jotain uutta tapahtuu. :D

Ja positiivisesti ajateltuna: en varmaan oottas kotiintuloa välttämättä niin innoissani, jos tietäisin, että palaan niihin samoihin kuvioihin kun lähtiessä.

Pääsiäis-kuulumisia!

Hyvvää pääsiäistä ja vappua ja kevättä! ♥

Nyt ois sitten loma lopuillaan.. Oli kyllä huisketta ja melskettä! Kerkesin mie kyllä onneks jossain välissä rentoutumaankin. Nyt alkaa kahden kuukauden loppukirit, kalenteri on kesäkuun alkuun asti ihan täyteenbuukattu.. Ja tää oli sitten miun viimenen loma täällä! Näillä kun alkaa kesälomat vasta joskus sillon kun mie lähen kotia. (Eli heinäkuun alussa..)

Ekan lomaviikon viettelin Berliinissä kavereita tapaillessa ja perheen kanssa nähtävyyksiä kierrellessä.


Tyttöjen kanssa päiväkävelyllä. ;) (Emma, Elise)^


Veneiltiin Müggelseellä perheen kanssa. Ihanan kesäinen sää, mikäs sen parempaa? ^


Juutalaisten muistomerkillä Berliinissä.^

En muuten tienny, että pääsiäinen on täällä niin paljon tärkeempi/jotenki juhlallisempi mitä suomessa. Onhan sitä sietysti suomessakin ihmisiä, jotka pääsiäistä enemmän juhlii, mutta itelleni se ei ainakaan oo mitenkään erityisen tärkee juhlapyhä ollu.

Miun isäntäperheen pääsiäisohjelma meni tätä rataa: lauantaina tehtiin ruokavalmisteluja sunnuntaita varten (esim värjättiin kananmunia elintarvikeväreillä..) ja mentiin kattomaan pääsiäiskokkoa tuttujen puutarhalle. Pääsiäissunnuntaina etittiin pääsiäismunia puutarhasta ja perhetuttuja tuli kylään ja syötiin paljon paljon paljon..


^Oli kyllä enemmän tai vähemmän juhannus fiilikset tuossavaiheessa! :D Grilliruokaa, vihree luonto, kokko..






^ Pääsiäismunia etsiskelemässä..( huomatkaa vaatetus: minishortsit. Aamulla klo 11. Ja nää väittä että täällä ei ole vielä kesä?!) Saatiiin muuten ihan pieniä lahjojakin (mie sain kirjan ja lipun teatteriin), eikä pelkästään vaan suklaata.. Suklaa olikin vähän huono vaihtoehto puutarhaan piilotettavaks 25 asteen lämpötilassa.. Löysin vielä iltapäivälläkin pari suklaamunasta puskanjuurelta.. hieman sulaneina..



Toisella viikolla ajettiin neljäks päiväks Itämerelle, Warnemünde nimiseen pikkukaupunkiin. Sää suosi ja tunnelmat oli kohillaan! Ja Warnemünde on tosi kaunis kapunki, ihanan rauhallinen turisteista huolimatta. Tekee hermoille hyvää päästä välillä vähän tuulettumaan täältä suurkaupungin melskeestä..


^ ranta, Itämeri


^ Warnemünden satama- ja torialuetta..






^ Keräiltiin rannalta ''kanan jumalia'' niinku näitä saksaks kutsutaan (jos oikein ymmärsin..?). Eli kiviä missä on reikiä. Saan ihania koruja aikaseks..

Muttta niin se aika siis viilettää. Nyt on talvivaatteetkin tiiviiks pakatussa paketissa valmiina suomeen lähetystä varten.. En kyllä tiiä miten ihmeessä saan nää kaikki tavarat takasin suomeen (no joojoo, tietysti postilla, mutta ei kyllä huvittas tuhansia euroja maksaa..) .. nojaa, onhan miulla vielä se 9 viikkoa aikaa yrittää keksiä joku järkevä keino..

Seuraavalla kerralla kerron varmaan meidän Re-Entry viikonlopusta. Meille berliiniläisille vaihtareille on vielä järjestetty oma seminaari (toukokuun puolessavälissä), jossa saahaan jutella mukavia ihan vaan näin berliinissä asuneiden vaihtareiden kesken. :)

Mietin muuten tuossa ykspäivä, että vähän siitä YES- loppuseminaarista tulee hauskaa, 400 nuorta eripuolilta eurooppaa jne. Mut sitten rupesin miettii toisin päin.. 400 nuorta ja kaikki itkee surusta ja onnesta.. :D hmm, tätä odotellessa..


Ps. Viime postauksessa kerroin Mauerparkista, ja taisin ihan lisätä kuvankin, ja kerroin että siellä on aina ihan hirmusesti ihmisiä jne. Luin sitten lehen otsikoista, että sunnuntaisin siellä nousee kävijämäärät 45 tuhanteen! 45000 haloo! Savonlinnan asukasmäärä on 30 tuhatta... :D Ehh.. normi.

Sitä sun tätä.

Okei nyt siirrytään taas takasin aiheeseen vaihtovuosi.. :)

Ja anteeeeeks tuhannesti miljoonasti kun en oo kirjotellu.. häviää tuo aika ihan kokonaan..

Skypetin tuossa ykskin päivä äitin kanssa ja siinä jo hyvästit sanottiin kunnes äiti mainihti:
Ä: Anni, voitas nyt taas yrittää silleen enemmän skypettää ettei taas näin isoja taukoja tulis..
A: Joo, mut eihän tästä nyttenkää oo kun viikko kun viimeks juteltiin..?
Ä: Anni, siitä on kolme viikkoo kun viimeks juteltiin!
A: Eikä varmasti, juteltiin sillon ku siulla oli synttärit!
Ä: Miun synttärit oli KOLME viikkoo sitten?!

hups.. =)

Mutta joo, mistäs nyt kirjottaisin.. No alotetaan nyt vaikka tälleen säästä niinku yleensä.. Eli lämmintä on ollu ja puut ja puskat vihertää ja kukkii ihanasti! Nytten on sadellukin parina päivänä vettä, mutta hyvä vaan, kun on nii kuivaa ollu... Pari viikkooo sitten sunnuntaina oli ensimmäinen TOSI lämmin päivä, mikä käytettiin tietysti kavereitten kanssa hyväks, ja lähettiin kaupungin puistoon piknikille. Eipä kyllä oltu ainoita joilla oli sama idea mielessä käynyt, kyseinen puisto oli nimittäin NIIN täynnä että hyvä että mahtu kävelemään! Olin varma et siellä on vähintäänkin jotkut viikonloppu festarit käynnissä! Mutta ei siis ollu, kaikki vaan hengaili siellä ihan vaan hyvän sään kunniaks. :D Kyllä myö sitten loppujen lopuks onneks vielä yks nurmikkoläntti löydettiin, että päästiin istuskellen jäätelöstä nauttimaan..


^ Mauerpark

Ja pääsiäistä lähestytään kans kovaa vauhtia! Tänään kävin vaa tekemässä etiikan kokeen ja nyt alkaa.. kahen viikon LOMA ♥ Tuntuu kyllä että ois lomaa jo pidemmän aikaa ollu, kun viimeviikollakaan ei ollu ollenkaan koulua MSA esitelmien takia. (MSA= isot loppukokeet 10.luokalla)Itsekin otin osaa, kun tän vuoden alussa rehtori mainihti, etten voi saada todistusta jos en tee MSAssa mukana. Niinpä pyöräytin tuossa esitelmän Berliinin ja Savonlinnan välisistä eroista (ilmasto ja kasvillisuus ym.) josta meninkin tosi hyvällä numerolla läpi! Jännitti kyllä ihan hirveesti ennen esitelmän alkua, mutta kun jännityksestä päästiin nii saatiin opettajien kanssa hyvät keskustelut aikaseks (mm. itikoista ja niitten torjumisesta!?).

Pääsiäisen kunniaks koristeltiin sitten tuossa jo pari viikkoa sitten puutarhaa värikkäillä pääsiäismunilla ja kävi mielessä kysymys, että miks myö ei suomessa tehä niin? Muuta kun sisällä tietysti.. Mut sitten muistinki, että eikös meillä pääsiäisen aikaan vielä pensaikot oo lumenpeitossa, tai vähintään ilman minkäänlaisia hiirenkorvia.. :D



Että ei suomi unohu niin päädyttiin tuossa sitten Emman kanssa vähän karjalanpiirakoita leipomaan! Ei niitä kaikkia tainnu kyllä ulkonäön perusteella karjalanpiirakoiks tunnistaa, mutta maku oli onneks aika lähellä alkuperäistä! :D


^ Karjalanpiirakoita ♥ (ja valokuvahan otettu tietysti vaan niistä muotovalioista ;))

Käytiin sitten vielä yks päivä vierailemassa Suomen suurlähetystössä, ku Emman piti käyä äänestämässä. Oltiin sitten aluks ihan innoissaan, että ''jee, suomalaisia, päästään juttelemaan oikeitten suomalaisten kanssa '' mutta joduttiin valitettavasti pettymään.. Suomalaisiin törmättiin kyllä.. mutta ne oli kyllä niin myrtsin näkösiä viilipyttyjä, että ei kyllä hirveesti huvittanu keskustelun alkuu rueta vääntämään.. Kun astuttiin ovesta sisään, niin ne tätit vaan mulkoili meitä ensin ihmeissään, sen jälkeen ne murahti, että ollaanko äänestämään tulossa, ja myöntävän vastauksen jälkeen tuli vaan nopeet ohjeet ja keskustelu loppu siihen.

Mut ettei koti-ikävä alkais liikaa kuohumaan näitä suomijuttuja tekemällä, oon jatkanut tähän saksalaiseen kulttuuriin perehtymistä. Käytiin nimittäin kaverin kanssa Leipzigissa kirjamessuilla, ja sen jälkeen käytiin tietysti kaupungin perus nähtävyydet läpi.


^ Elisen kanssa Leipzigin juna-asemalla.


^ Leipzig, Bachin asuinkaupuki.





Mitäs muuta.. Eipä kai mitään. :) Nyt lähen lomailemaan ja loman jälkeen kirjottelen taas uuestaan kuulumiset. ;)

Mukavia pääsiäisiä kaikille ! ♥

PS. saan rueta kohta lähettää ekoja paketteja suomeen päin. :o

Mielipiteitä.

Nyt alkaa tulla mielipidettä kehiin niin että rutisee. Onkohan tämmönen etes laillista?

Tää blogipäivitys ei tuu olemaan niin vaihtari painotteinen.. vai tuleeko.. ei miusta, en tiiä. Kai tää tähän miun vuoteen jollain lailla liittyy. No joo, kirjotampa silti.

Tää on siis näitä päiviä kun maailma ärsyttää. Siis ei mitkään erilliet ihmiset, vaan yleensäkkin kaikki mailman ihmiset, ihmislaji yleensä. (okei, tässä vaiheessa rupee lukija miettimään, että kyllä se anni on viimestään nyt järkensä menettäny..)

Ajatuksethan lähti aluilleen Japanin katastrofista. Okei, se että siellä sattu olemaan maaanjäristys ei ehkä oo ihmisten vika. Sekään, että siihen päälle pyörähti vielä 10 metrin kokonen tsunami, ei ehkä myöskään oo ihmisten syytä. Mutta mites on atomienergian laita? Tai sen, että jos se Fukushiman laitos nyt poksahtais, tai sulais, ja säteilyttäs koko Atlantiksen. ( okei, en nyt tiiä pystyiskö tuo niin isoa tuhoa aikaan saamaan..? Mutta hyvin se Tsernobylkin sai euroopassa asiat mullin mallin) Miun päässä herää myös tietysti kysymys, että miks tuollaselle alueelle on ees menty joku ydinvoimala rakentamaan? Siellähän on maanjäristyksiä ja vaikka mitä ja vaikka miten usein.. Sen puoleen, kyllähän ne japanilaiset sen tietää, ja sen takia osaa rakentaa maanjäristyksen kesätävän voimalan.. ja mistä muualtakaan tuommonen ihmismäärä sais tarvittavasti eneriaa.. mutta! Kaikki riskit tiedetään nykyään, mitä voi tapahtua..

'' Virheistä oppii '' - No ihminen ei kyllä opi. Parista huonosta esimerkistä huolimatta ihminen yrittää niin pitkään uudestaan, ennenkun taas menee joku pieleen. Amerikan ydinvoimala onnettomuuden ja Tsernobylin onnettomuuden takanakin oli ihmisen virheet. Mutta sen takia juuri ajateltiin, ettei mikään voi ydinvoimalassa pieleen mennnä, ellei ihminen itse tee virhettä. Eikö muka luonnonkatastrofeja olla laskettu mukaan? Että ei sen ihmisen aina tarvitse väärää nappia painaa, että räjähdys aikaan saadaan.. Mutta se, että Tsernobylinkin seuraukset näkyy vielä tänäkin päivänä.. esim. osa saksan villisijoista ei oo vieläkään syötävää tavaraa sätelyn takia.. Ei siitä puhuta. Niin se ihminen osaa silmänsä sulkea.

Tästä päästäänkin aiheeseen: Libyan levottomuudet. Olin jotenkin järkyttyny, miten nykyaikana voi vielä olla diktaattoreita? Sitten kun rupesin asioista enemmän selvää ottamaan, niin niinhän se on vielä monessakin maassa. Mutta se ei kiinnosta maailmaa. No miks sitten yhtäkkiä Libyan on surennuslasin alla? No koska niillä on jotain,mitä muu maailma tarttee. Öljyä. Sitten ollaan, että huihui, voivoi, miten sielllä Libyanissa on asiat huonosti. Ja samalla taas tuijjotellaan omaa pyllyä, kun alkaa pelottaa öljyn saannin loppuminen. Tottakai minuu harmittaa asioiden kulku Libyanissa, mutta niin kyllä muuallakin maailmaa. Miks ei sitten samalla lähetettäis niitä hävittäjiä muihinkin maihin missä ongelmia luuraa?

Oli vaan jotenkin ahistava tajuta, miten ihminen tekee maailmasta pahan. '' Maailman viisain eläin on ihminen.'' - Vai onko? Miusta ihminen on maailman laiskin ja omahyväisin eläin. Maapallo on kauneinta mitä meillä on. Maapallo on KAIKKI mitä meillä on. Vielä enemmän alkaa ahistamaan se, että ihan varmasti sitä itekkin atomienergiaa käytän, ja syön geenimuunneltuja kasveja, ja suklaata mikä on lennätetty afrikasta suomeen ja tiiä millä lapsityöleireillä lie kasvatettua sekin.. Ja onhan tuota tupakkaakin kokeiltu ja pari sademetsän puuta siihen päälle kaadettu.

Perkele.

Miusta tuntuu, että ihmiset voi jo liian hyvin. Siis tarkotan, ei tietenkään joka paikassa, mutta suurimmilta osin. Meillä alkaa vaihtua kännykät joka kuukaus, on läppärit ja feispuukit. On rahaa ruokaan! Ennen oli arvostettua kurvikkaat vartolot. Sillähän näytit vaan varakkuuttas. Nytten tarkottaa raha plastiikkakirurgun veistä ja laihdutuskuureja. Liikaa rahaa, liikaa ruokaa? Eikös sitä noin voisi verrata? Eikö ihmisillä oo enää oikeita ongelmia, niin pitää niitä ite rueta väntämään?

Tulkaa hei pliis kertomaan, ettei se maailma oikeesti näin paha oo.

Opittua.

• Kun asut suurkaupungissa, älä koskaan sovi tapaamispaikaks McDonald'sia.
  Niitä kun sattuu aika tiheesti ainakin Berliinissä olemaan.. (yli 60 kappaletta..)
• Asetu liukuportaissa aina oikeaan reunaan. (Vasemmalta juoksee ohi ne joilla on kiire) Ja pidä samalla huolta tavaroistasi.. (ettei lähde jonkun ohijuoksevan mukaan)
• Bussipysäkillä ei tarvitse huitoa saadakseen linja-auton pysähtymään.
• Jos unohdat teitetellä tuntematonta, ei pidä ihmetellä epäköhteliasta reaktiota.
• Kaikki ei oikeesti tiedä mitä salmiakki on.
• Suomalainen suklaa on edelleen sitä parasta.
  

Kevättä ilmassa!

Ooooo, tätä sitä on odotettu! Berliinin harmaa ja inhottava talvi alkaa olla takana! Tänään oli auringossa huimat 17 astetta, tuuli oli vielä melkos viileä, mutta niin se saa kyllä maaliskuussa vielä ollakkin!

Oli ihana kävellä keskustan pikkukaduilla, kun kaikki istuskeli terasseilla ja nautti auringon lämmöstä! Ja nurmikko alueilla oli ihmisiä piknikillä ja linnut laulo ja ja ja.

Puutarhassakin keväkukkaset kukki.

Anni on hyvällä tuulella.

:)

Ruokaa, ruokaa, ruokaa!

Oli pakko tehä tämmönen pikku pikablogipostaus! :D

Oon jo vissiin aiemmin maininnu, että täällä on ihan normaalia syyä päiväruuaks esim. lettuja tai pannukakkua tai jotain muuta vastaavaa, mikä meillä on normaalisti jälkiruokaa tai välipalaa. Ja että täällä moni ruoka on makeeta, mikä meillä ois normaalisti suolasta, esim: popkornit :D

Tänään sitten kun tulin koulusta kotia, sano gast-isä, että tänään ois päiväruuaks ''maitoriisiä'' eli niinku meijjän riisipuuroa. Mutta ette arvaaminkä kanssa sitä täällä syödäään!! :D:D

= Kirsikoitten TAI... MANDARIINIEN kanssa :''DDD mandariinien?!?! siis semmosten purkki mandariinien!

Joo :D hihittelen täällä itekseni.. Sokeri ja kanelikin tunnetaan täällä puuron kanssa, mutta puuro oli itessään jo niin makeeta, että ei siihen ainakaan sokeria lisää tarvinnu :))

Mutta oli ihan hyvää! :D